Viimeinen otos filmikelasta tuntemattomaksi jääneen järven rannalta vuodelta 1923. Filmin kuvaajan uskotaan olleen salaperäisesti kadonnut folkloristiikan tutkija, joka 20-luvun alussa teki tutkimusryhmänsä kanssa Japanin Kyūshūn saaren eteläisimpään kolkkaan suuntautuneen retken tarkoituksenaan tallentaa alueen kansanuskomuksia ja perinteitä. Tutkimusryhmän tavaroita löytyi viitisen vuotta myöhemmin leviteltynä lähes kolmen kilometrin mittaiselle metsäalueelle. Kuvanauhaa tutkittiin suurella mielenkiinnolla ennen toista maailmansotaa sillä monet uskoivat ryhmän ikuistaneen selluloidille veden pintaa hipoen lentävän
Ittan momen jumalhahmon, tosin monet vakavasti otettavat tutkijaryhmät pitivät filmin naarmuuntumista ja kollegoiden vilkasta mielikuvitusta syynä nauhalla nähtävään ilmiöön.
Suurta suosiota saavuttanut filminpätkä painui kuluvien vuosikymmenien aikana unohduksiin ja tällä hetkellä nauhan olinpaikasta ei ole tietoa. Ainoa vuoden 1923 ilmiöstä todisteeksi tahi kuriositeetiksi, tarkastelijan tulkinnasta riippuen, on filmin viimeisestä ruudusta tehty kuvajäljennös.
